Ostamalla vanhan maailman bioviinejä teet pienen ympäristöteon.

Luomuviini ja laatuvallankumous

Vastaliikkeen enenevässä määrin teollistuvalle viininviljelylle ja ja kasvavalle kemian ja tekniikan käytölle viiniviljelmillä ja -kellareissa ovat muodostaneet 1970-luvulta lähtien perustetut luomuviinitilat, jotka työskentelevät luonnonläheisesti, ekologisesti ja biodynaamisesti. Motivaationsa ne saivat perinteisten viininviljelijöiden usein vastuuttomasta tuholais- ja rikkakasvimyrkkyjen käytöstä.

Monissa maissa luomuviinintuotannolla on jo merkittävä osuus kokonaistuotannosta. Useimmista Euroopan viininviljelymaista löytyy nykyään huipputuottajia, jotka käyttävät ekologisesti suuntautuneen viininviljelyn menetelmiä ja joilla on siksi tarjota erinomaisia laatuviinejä.

Viinin laadun paraneminen oli tärkein muutos viime vuosikymmenien aikana. Euroopassa tämä liike sai alkunsa Italiasta. Siellä oli alettu tehdä perusteellisia muutoksia omaan, massatuotantoon tähtäävään viininviljelyyn niiden hienojen viinien innoittamana, joita Uudessa maailmassa tuotettiin 1970-luvulla. Uusilla, kansainväliseen makuun sopeutetuilla viineillä sekä nostamalla perinneviinit kuten Chiantin ja Barolon uuteen kunniaan, Italia hankki itselleen alle kymmenessä vuodessa paikan maailman viinintuottajien kärjessä.

Valvottu tuotanto bioviinien tuottamiseksi

1990-luvun alusta lähtien yhä useammat viininviljelijät alkoivat käyttää biologista viljelymenetelmää, jossa käytettiin torjunta-aineita harkitummalla tavalla. Kasveja käsitellään niillä vasta sitten, kun tauti on saavuttanut tietyn pisteen tai tuholainen on levinnyt tietynsuuruiselle alueelle. Torjunta-aineista valitaan ympäristölle ja kuluttajalle vähiten haitalliset, ja odotetaan niiden käytön kannalta suotuisinta hetkeä. Tämä hetki saattaa määräytyä tuholaisen biologisen syklin, viiniköynnöksen kasvuvaiheen tai sään mukaan.

Ympäristöystävällinen maatalous auttaa vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Ei ole kyse ainoastaan taloudellisista tekijöistä, kun viininviljelijät alkavat käyttää ekologista viljelytapaa. Syynä on tarve optimoida työ viinitarhassa. Luonnonmukaiseen tuotantoon kuuluu myös tiettyjen periaatteiden huomioonottaminen lannoituksessa ja maanmuokkauksessa. Kysymys on muun muassa typen käytön rajoittamisesta ja köynnösten leikkauksesta jäävien oksanjätteiden pilkkomisesta, sekä näin saadun hakkeen kompostoinnista ja levittämisestä maahan köynnösten alle.

Viinin biologinen viljely vaatii tiettyjen vaatimusten täyttämistä. Kasvisairauksia ja tuhohyönteisiä saa torjua ainoastaan luonnonmukaisilla aineilla. Biologisessa viljelyssä vaaditaan tarkkaan määriteltyjen sääntöjen noudattamista, mitä myös valvotaan.

Kasvinsuojelun tarkoitus on pitää huolta terveestä viiniköynnöskannasta ja terveiden viinirypäleiden tuottamisesta. Menetelmiä vahinkojen torjumiseksi:

1. Viljelytekniset menetelmät

Viljelytekniikalla halutaan toisaalta vahvistaa viiniköynnöksen luonnollista vastustuskykyä ja toisaalta muokata viinitarhan mikroilmastoa siten, että taudinaiheuttajilla ja tuholaisilla ei ole sopivia elinolosuhteita. Tähän kuuluu myös kasvupaikan huomioonotto lajikkeita valittaessa, tarvetta vastaava lannoitus ja määräaikainen lehvästön hoito.

2. Mekaaniset menetelmät

Niihin kuuluvat mekaanisen rikkakasvien torjunnan rinnalla ennen kaikkea akustiset ja optiset keinot lintujen karkottamiseksi ja lintuverkkojen käyttäminen kypsyvien rypäleiden suojana.

3. Biologiset menetelmät

Tämä tarkoittaa sitä, että tuholaisia torjutaan toisten eliöiden avulla. Viininviljelyssä voidaan tällä hetkellä käyttää kahta biologista menetelmää.

4. Biotekniset menetelmät

Näissä torjuntatoimenpiteissä hyödynnetään tuhoeläinten luonnollisia reaktioita kemiallisiin tai fysikaalisiin ärsykkeisiin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi liimapyydysten avulla. Suurin käytännön merkitys on kuitenkin sukupuoliferomonien käytöllä. Viininviljelyssä käytetään ennen kaikkea koiraskääriäisiä houkuttelevia hajuaineita. Koiraskääriäiset lentävät pyydyksiin hajuaineiden houkuttelemina.