Sardinia: Monica, Cannonau, Carignano, Nieddera, Bovale, Nuragus, Vermentino ja Vernaccia di Oristano.

Sardinia on Välimeren ja Italian toiseksi suurin saari. Maantieteellisen sijaintinsa ja kulttuuritaustansa vuoksi se poikkeaa huomattavasti Manner-Italiasta. Sardinian ilmasto on pääasiassa välimerellinen. Kesät ovat kuumia ja talvet leutoja ja kosteita. Sardinialaisesta pronssikauden sivistyksestä ovat säilyneet nykyaikaan saakka nuraghi-kivilinnat, joiden merkityksestä ei olla vieläkään päästy selvyyteen.

Sardinia on pinta-alaltaan 24.090 km² ja sillä asuu 1,65 miljoonaa ihmistä. Saaren pääkaupunki on Cagliari.

Saaren nykyinen talous perustuu matkailuun ja maatalouteen. Sardinia saa yhä suuremmassa määrin tuloja viininviljelystä. Merkittäviä viljelykasveja ovat oliivit, vihannekset ja viini, vaikka viljelyala onkin raivausten myötä voimakkaasti vähentynyt kahdessakymmenessä vuodessa puoleen. Vuoden 1989 68.000 hehtaaria oli vuoteen 1996 mennessä supistunut alle 44.000 hehtaariin. Vuonna 2006 viljelyala oli 31.131 hehtaaria. Sardinian osuus Italian kokonaistuotannosta on alle 2 prosenttia. Merkitystä on myös artisokan, manteleiden, eksoottisten hedelmien ja tupakan viljelyllä. Galluran korkkitammet tuottavat suuria määriä korkkia. Gallurasta on peräisin myös saaren ainoa DOCG-viini, Vermentino di Gallura. Viime vuosien trendi kohti kevyempiä, raikkaita ja hienostuneita valkoviinejä on lisännyt Sardinian Vermentino-viinien suosiota, ja niitä pidetään ihanteellisina kesäviineinä. Sardinian tunnetuin punaviinilajike on Cannonau, joka on Monican tapaan itse asiassa espanjalaista alkuperää ja tuotu Sardiniaan joskus 1400- ja 1700-lukujen välisenä aikana.

Sardiniaan ovat vaikuttaneet vuosisatojen kuluessa monet kulttuurit. Espanjan vaikutus näkyy edelleenkin viininviljelyssä. Tämä perintö ilmenee ennen kaikkea tärkeimmissä punaisissa lajikkeissa, jotka ovat Cannonau, sama lajike kuin periespanjalainen Garnacha ja Carignano alias Carineno.

Cannonaulla on erinomaiset laatuedellytykset. Siitä saadaan ryhdikkäitä ja alkoholipitoisia, mutta ei kovin runsastanniinisia viinejä. Niissä on monipuolisia aromeja, jotka ikääntyvät hyvin. Cannonau di Sardegna on punaviinien kiistaton ykkönen. Myös Carignano tuottaa mielenkiintoisia viinejä, joissa on viipyvä tuoksu ja pyöreä, täyteläinen maku. Vähemmän tunnettu on uhkeasti tuoksuva punainen Monica, jota pullotetaan DOC-nimellä Monica di Gagliari ja Monica di Sardegna.

Sardinian pohjoiskärjestä on peräisin vaaleista lajikkeista arvostetuin Vermentino, miellyttävän hedelmäinen, raikas valkoviini, jossa on joskus peräti eksoottisia aromivivahteita. Vermentino tuottaa harvinaisen mielenkiintoisia tuloksia edellyttäen, että viinitarhuri pitää tiukasti kiinni satorajoituksista. Nuragus on Sardinian vanhin lajike. Se on hyvin mukautuvainen ja satoisa. Nuraguksen maussa on hiukan omenaa ja sitä suositellaan juotavaksi hyvin jäähdytettynä.

Merkittäviä tuottajia ovat Antonio Argiolas (200 ha), Attilio Contini (80 ha) ja Cantina Sociale Santadi (600 ha).

Argiolas: Cannonaun laatuedellytykset todistaa Turriga-viini, jossa on hiukan Carignanoa, Bovalea ja Malvasia Neraa. Se kypsyy 18 kk ranskalaisessa tammessa.

Contini ostaa koko rypälemateriaalinsa; se johti Sardinian laatukehitystä jo 1980-luvulla.

Cantina Sociale Santadi osuuskunta on valmistanut jo vuosikausia muutamia saaren parhaista viineistä, kuten punaista Terre Brunea.

Tuottajat:

Cantine Argiolas

Azienda Vinicola Attilio Contini

Cantina di Santadi

Cantina Santa Maria La Palma

Il Nuraghe Cantina di Mogoro